Reidar Särestöniemi tunnetuimmat teokset – Katsaus kultakauden mestariteoksiin

Reidar Särestöniemen maalaukset

Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli suomalainen lappilainen taidemaalari, jonka tuotanto käsittää noin 1500 teosta. Hänet muistetaan erityisesti 1960–1970-luvuille sijoittuvista suurikokoisista, värikylläisistä Lappi-aiheisista öljyvärimaalauksista, joissa toistuvat ilvekset, riekot, hylkeet sekä arktisen luonnon maisemat.

Särestöniemi asui lähes koko ikänsä lapsuudenkodissaan Kittilän Kaukosessa sijaitsevalla kotitilallaan. Hänen työnsä yhdistää abstraktia ja esittävää taidetta tavalla, joka on tehnyt hänestä yhden Suomen tunnetuimmista pohjoisten maisemien kuvaajista. Museolehti on kuvannut häntä värien alkemistiksi, jonka teokset puhuttelevat yhä uusia sukupolvia.

Vuonna 2025 vietetään taiteilijan satavuotisjuhlaa, jota museotiedotteen mukaan vietetään näyttelyillä sekä Särestöniemi-museossa että Rovaniemen taidemuseossa.

Yleiskatsaus taiteilijaan

• Särestöniemi tunnetaan suurista ja värikylläisistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläimet edustavat usein häntä itseään.
• Teoksissa yhdistyvät abstrakti ja esittävä tyyli, ja värit olivat keskeisiä kokeiluja koko hänen uransa ajan.
• Porot, riekot ja jängät eivät olleet pelkkiä maisemaelementtejä vaan syvästi symbolisia hahmoja.
• Merkittävimpiin teoksiin lukeutuvat Omakuva ja ilves, Kielto ja kaipaus sekä Jäkäläpoika ja hänen ilveksensä.
• Tuotannosta kolmannes, noin 500 teosta, on Särestöniemi-museon hallussa Kittilän Kaukosessa.
• Teokset ovat yhä kysyttyjä huutokaupoissa, ja arvot ovat nousseet viime vuosina.

Reidar Särestöniemi kuolema

Reidar Särestöniemi kuoli 27. toukokuuta 1981 vain 56-vuotiaana kotipaikallaan Kittilässä. Hän syntyi vuonna 1925 samassa kunnassa ja vietti suurimman osan elämästään lapsuudenkodissaan Särestön tilalla lukuun ottamatta opintojaan.

Särestöniemen persoonallisuus ja taide herättivät elinaikanaan laajaa keskustelua. Lehdistössä häntä kutsuttiin muun muassa “Pohjolan Picassoksi” ja “värien ruhtinaaksi”. Hänet tunnettiin värikkäästä luonteestaan ja siitä, miten hänen taiteensa heijasteli omaa sisäistä maailmaansa.

Taiteilija sai professorin arvonimen vuonna 1974, ja arvonimen myönsi tuolloinen Suomen Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen. Tunnustus tuli keskeisimpien 1960–1970-lukujen teosten julkistamisen aikaan, jolloin hänen taiteensa oli saavuttanut laajimman yleisön.

Reidar Särestöniemi perhe

Särestöniemi syntyi Kittilässä Alma- ja Matti Kaukosen perheen kuopuksena. Hänen syntymäkotinsa Särestön tila jäi hänen elämänsä keskiöksi, ja hän palasi sinne aina opintojen jälkeen.

Taiteilija rakennutti ateljeekotinsa vuonna 1965, mutta ensimmäinen versio tuhoutui tulipalossa vuonna 1977. Tämän jälkeen pystytettiin uusi ateljeekoti, joka valmistui vuonna 1978 ja edustaa arkkitehtuuriltaan Reima ja Raili Pietilän työtä.

Anton Särestöniemi

Anton-nimellä ei löydy suoraa vahvistusta lähteissä, jotka käsittelisivät Särestöniemen perhettä tai lähipiiriä. Wikipedia, Ylen artikkelit, museon omat sivut eivät mainitse henkilöä nimeltä Anton Särestöniemi. Tieto Anton-yhteydestä jää siksi epäselväksi, eikä siitä voida esittää varmaa tietoa.

Reidar Särestöniemi myydään

Särestöniemen teokset ovat säilyttäneet kysyntänsä vuosikymmenten ajan. Huutokaupoissa teosten hinnat ovat nousseet, ja taiteilija on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen kalleimmista taiteilijoista.

Arvokkain tunnettu teos on Omakuva ja ilves, joka myytiin Helsingissä vuonna 2017 hintaan 140 260 eurolla. Teos edustaa Särestöniemen symboliikkaa, jossa eläinhahmot toimivat peileinä taiteilijan omalle identiteetille.

Museolehden mukaan kuuluisien ja isojen 1960–1970-lukujen teosten lisäksi Särestöniemi teki myös paljon pienempiä teoksia ja kokeili erilaisia tekniikoita. Tämä laajempi tuotanto on jäänyt suurten öljymaalausten varjoon mutta tarjoaa syvemmän näkymän hänen taiteelliseen prosessiinsa.

Julisteet ja jäljennökset

Teosten suosion myötä museokaupoissa on saatavilla jäljennöksiä ja reprotuotteita. Virallisia julisteita myydään erityisesti Särestöniemi-museossa, jossa vierailee vuosittain tuhansia taiteen ystäviä. Tarkempia tietoja julisteiden valikoimasta ja hinnoista saa suoraan museolta.

Taiteilijan uran aikajana

Särestöniemen taiteilijanura ulottui 1940-luvulta 1980-luvulle. Kultakausi osui 1960–1970-lukuihin, mutta hänen tiensä ammattitaiteilijaksi vaati vuosien opiskelun ja itsenäisen työskentelyn.

1. 1925 – Reidar Särestöniemi syntyy Kittilässä
2. 1947–1952 – Opiskelu Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä
3. 1956–1959 – Jatko-opinnot Leningradissa
4. 1959 – Läpimurtonäyttely
5. 1960–1970-luku – Kultakausi: suurikokoiset, värikylläiset Lappi-maalaukset
6. 1972 – Jäkäläpoika ja hänen ilveksensä
7. 1974 – Professorin arvonimi
8. 1975 – Ekologinen hätä
9. 1977 – Ensimmäinen ateljee tuhoutuu tulipalossa
10. 1978 – Uusi ateljeekoti valmistuu
11. 27.5.1981 – Kuolema Kittilässä, 56-vuotiaana

Mitä tiedetään varmasti ja mitä ei

Särestöniemen elämästä ja tuotannosta tiedetään paljon, mutta osa yksityiskohdista on edelleen epäselviä tai perustuu rajallisiin lähteisiin.

Merkitys suomalaisessa taiteessa

Särestöniemen taide edustaa omaperäistä tulkintaa Lapin maisemasta ja luonnosta. Hänen teoksensa eivät ole tavanomaisia maisemamaalauksia, vaan ne yhdistävät esittävän taiteen abstraktiin ilmaisuun tavalla, joka kutsuu katsojan pohtimaan symboliikkaa syvemmin.

Eläinhahmot toimivat hänen taiteessaan peileinä ihmisen sisäiselle maailmalle. Ilves, riekko ja poro eivät ole satunnaisia aihevalintoja vaan kantavat merkityksiä, jotka ulottuvat luonnonsuojelusta henkilökohtaisiin tunnekokemuksiin.

Särestöniemi-museo säilyttää kolmasosan hänen tuotannostaan ja tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden nähdä taiteilijan työtä alkuperäisessä ympäristössä. Museonjohtaja Anne Koskamo on korostanut teosten ajattomuutta ja sitä, miten ne puhuttelevat yhä uusia sukupolvia.

Lähteet ja sitaatit

Kuuluisien ja isojen 1960–1970-lukujen teoksien lisäksi Reidar teki myös paljon pienempiä teoksia.

— Anne Koskamo, museonjohtaja, Museolehti

Särestöniemi tunnetaan suurista ja värikylläisistä Lappi-aiheisista maalauksistaan.

— Wikipedia, Reidar Särestöniemi

Tämän artikkelin tiedot perustuvat Wikipediaan, Särestöniemi-museon verkkosivuihin, Ylen raportointiin ja Museolehteen. Tapahtumatiedot on vahvistettu Ylen uutisoinnista vuodelta 2024.

Yhteenveto

Reidar Särestöniemi jätti suomalaiseen taiteeseen pysyvän jäljen värikylläisillä Lappi-maalauksillaan. Hänen noin 1500 teoksensa, joista tunnetuimmat sijoittuvat 1960–1970-luvuille, muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Teoksia on Särestöniemi-museossa, mutta merkittävä osa tuotannosta on yksityiskokoelmissa ympäri maailmaa. Satavuotisjuhlan myötä vuonna 2025 kiinnostus hänen taiteeseensa on jälleen kasvussa, ja teosten etsintä jatkuu sekä kotimaisissa että kansainvälisissä kokoelmissa. Suomen Vanhin Ihminen -linkki.

Usein kysytyt kysymykset